LUISTINRATAKELI

Tammikuun loppupuolella lämpötila nousi ja sateli vettä. Lumet sulivat paikoin. Puissa ei ole enää kaunista lumipeitettä. Polut ovat jäisiä ja liukkaita kuin luistinradat.

Jäätynyt puro...

...ei kun polku metsässä.

Tässä voi luistella ylämäkeen...

...ja tässä vauhdilla alamäkeen...

...ja vielä voi yrittää tätä ylämäkeä.

Mitä näkyi polun varrella?

Orava oli pitänyt ruokataukoa.

Mitä tämä sinivuokko oikein ajattelee, luuleeko se että on jo kevät?

Luistelukelit jatkuivat parkkipaikalle. Tästä oli lähtenyt auto ja

 renkaan jälki oli jäänyt jäiseen maahan.

Jalanjälki ja hiekoituskivet. Jään alla.

Huoltotöitä on tekeillä uimarannan kohdilla.

AHVENISTON HYPPYRIMÄKI

Ahveniston hyppyrimäki on nykyään vain betoninen maamerkki, sieltä ei enää voi hypätä. Se valmistui 1968 ja viimeiset hypyt on hypätty 1995. Seinäkiipeilijät ovat käyttäneet sitä sen jälkeen.

Hyppyrimäen vieressä on entinen tuomaritorni.

LUNTA LUNTA

Tammikuun ensimmäisillä viikoilla moottoriradalla tykitettiin lunta, jotta saatiin hiihtolatu valmiiksi. Nyt puolessa välissä tammikuuta lunta on myös satanut ihan mukavasti. Ei kuitenkaan niin paljon kuin Merikarvialla, jossa yhden vuorokauden aikana lunta tuli 73 cm.

Moottoriradan varikkolenkki oli jo valmiina.

Lunta tykitettiin lisää.

Viikonloppuna oli ihana aurinkoinen sää ja kauniita maisemia joka puolella. Lumipeite tekee ihmeitä.

Kahvilarakennus

Harjun päältä.

Miten kevyttä lumi nyt olikaan.

Olivatko puut näin korkeita?

 Joskus pitää istahtaa ja lepuuttaa jalkojaan.

PAKKASET PAUKKUVAT

Loppiaisviikolla paukkuivat pakkaset 25 asteen tienoilla, yöllä vielä aina enemmänkin. Suomalainen talvipäivä näyttää valkoiselta ja - siniseltä. 

Puiden oksat olivat aivan huuruisia.

Mäntymetsikköä

Tältä näytti männyn oksa paukkupakkasilla.

Taivas on sininen ja puut valkoiset.

Ahveniston järven jäältä.

Ihanaa kun sai kävellä järven jäällä.

Joku oli jättänyt viestin jäälle.

Nämä jääkuviot olivat muodostuneet jonkun jo edellispäivänä kävelleen askeljäljistä.